Nfgh

[mieliala: waaaaaggh ]
[musiikki: Tsuoru kofu sukii ]

Olipa kerran ahdistus.

Loppu.

No joo, taas ahdistaa. Ihmiset, lähinnä. Ja mää ite. Voi mua, voi voi voi. Miks meiän suvun pitää olla niin mielenterveysvikanen. :DD

Niina oli tääl kyl tänää käymäs ja katottiin Nodame Cantabilee, se piristi. Chiaki-samaaa.. ~ Ja Jennu tulee ehkä 26pv tänne, mentäs ehkä porukalla Edeniin! Jos ei kellään oo siis menkkoja, haha. Se ei ois kivaa. Täytynee mennä ostaa ihan uudet uikkarit. Ei ois nyt kyl varaa, ko täytyy pidellä rahoista kiinni Niinan synttärilahjaa varten.

Voi vttu prkl stna aamujakelu! Kiroan teidät MAAN RAKOON jos ei mun työtodistus tipu huomenna postiluukusta! Sen firman kanssa on kyllä menny hermot aivan liian monta kertaa, en o tasan menos kesätöihi sinne ens kesän. Rrgh. Pitäs meinaan saada se työtodistus, että voin viiä sen työkkäriin samalla kun vien harjottelupaperit. Ja mitä pitemmälle se menee, sitä myöhemmin pääsen alottaan sen työharjottelun .. Vittujen kevät sanon mie. "Laitan todistuksen postiin vielä tänään"-my ass! Se oli viime perjantaina, luulis ny sen tulleen jo. Kuitenki hukkunu matkalla, oisko ees vähän professionaalia meininkiä. :DD

Jos olisin nyt jossakin missä ei oo ihmisiä, ei hiljasuutta(prkleen kerrostalo) tai mitään muutakaan elollista kymmenen kilometrin säteellä, huutaisin niin että lähtis ääni. Miks mua vituttaa/ahistaa koko ajan vaan enemmän ja enemmän? Ehkä se johtuu siitä, että oon aina yksin. I needz company to keep me happy yay wai woot!

Äite tossa sano eilen ku juteltiin, että hän tajuaa vasta ny että oon ollu ongelmieni kanssa ihan yksin. No öö joo, ko en kerro niistä sille. Pitäs kyllä, mutta se että en pura huonoo olooni sille johtuu siitä, että en lapsena halunnu kasata sen päälle lisää murheita. Siitä tuli sitten tapa, ja se on ny syöpyny tonne mun aivoihin että "Jahas, taas on paska päivä, enpäs puhukkaan asioita halki vaan puran sen aggressiolla." .... ja nyt selvis sekin miks oon aggressiivinen kotona. JOOOO. Haha, vähä oon pro. *ivallinen hymy*

Miksen mä vaan voi päästää menneisyydestä irti, se tässä ehkä kaikista eniten kalvaa ja vaivaa mua. Se oli harvinaisen paskaa aikaa. Aina kun mietin sitä, alan itkemään. Tuossa kun kirjottelin kauheen tekstin meiän historiasta koneelle, moneen kertaan teki mieli lopettaa.

10.10 .. Ei ois parempaa päivämäärää voinu päättää istunnolle. Mahdollisesti pääsen todistamaan, jee. Seuraavana pvnä pitäs lähtee sinne mihin vien Niinan sen synttärin kunniaks. No, enköhän selviä. Toivottavasti tästä 3 vuotta kestäneestä sopasta saadaan vihdoinkin päätös joka PITÄÄ.

Jos vaikka sais katottua School Daysin tänään loppuun. Ei täsä oo vielä mtn kiirettä nukkumaankaan.

RAAAAAAAAAAA!