Niinhän siinä kävi ..

[mieliala: yh ]
[musiikki: Queen - Save me ]

Juu niinhän siinä kävin, kuten arvelin. Onneks oon niin tottunu pettymyksiin elämässä, etten vetäny kauheeta show:ta tästä. Myönnän, itkin vähäsen, mutta piristyin sitten ku se pyyteli anteeks ja vaiks mitä. No, onpahan sekin asia pois harteilta. Kuuntelen varmaan Queenia PSP:llä ennen nukkumaan menoo, se rauhottaa aina(mutta samalla laukasee tunneryöpyt...).

Tästä päivästä ei oo kyllä ollu mitään iloo, muutakun se että Jukka haistatti vitut enolle, käski sen häipyä, ja niin se teki. Ku se soitti äiteelle, no oikeesti mun puhelimeen kun äiten puhelin ei nääs toimi, se sano jotain että se tosiaa oli sanonu enolle suorat sanat. Eno oli sitten kysyny oonko mä tosissaan niin vaikee. Jaa että OOTKO? Vittu kysyykin vielä. Hätäännyin lievästi kun äite kysy Jukalta "Onko sillä sen ase? Pidä ovet lukittuina ettei se pääse sisälle". Enostahan EI tiedä kun se sille väkivaltaselle päälleen sattuu, meinashan se papanki ampua ja kävi Maikkiin kovakourasesti käsiks, ja kohteli mua aggressiivisesti ku olin nassikka, ja muutenkin. Yli viis vuotta se piinas, henkisesti ja fyysisesti. Vittu mitä touhua. Pää hajoo, MIKS MUN PITI SYNTYÄ TÄHÄN SUKUUN.

Nyt katon ton yhen jakson Stand Uppia loppuun ko se jäi kesken. Sitten nukkuun.

/EDIT korjailin kirjotusvirheitä, sen siitä saa kun kirjottaa puolella sydämmellä ja huonossa mielentilassa.