Yyh

[mieliala: kyynel ]
[musiikki: QUEEN - These Are The Days Of Our Lives ]

Tuntuu hassulta kirjoittaa kirjakielellä, koska en sitä yleensä tee. Tässä tapauksessa ajattelin kuitenkin tehdä niin, koska se tuntuu kohteliaammalta.

Hän olisi täyttänyt tänään 63-vuotta. En ole vieläkään sinut asian kanssa, sillä tätä kirjoittaessani itken. Niin helvetisti. Joku voi ihmetellä, miten Hänen kuolemansa voi vieläkin ottaa sydämmestä. Mutta jos jotakin todella arvostaa, rakastaa, ja jos Hänen äänensä on eräs niistä harvoista asioista jotka pitävät minut hengissä, niin siitä ei hevillä pääse yli. Ja joku voi ihmetellä juuri nyt, "Miksi hän kutsuu häntä "Häneksi" isolla H:lla, kuin hän olisi Jumala." No, minulle Hän on Jumala. Hän oli elämää suurempi mies. Jos jokin asia minut saa itkemään surullisten elokuvien lisäksi, se on Hänen kuolemansa. Joten,

Hyvää Syntymäpäivää, Freddie Mercury.
5.9.1946-24.11.1991

Jos taivas on olemassa, siellä tulemme tapaamaan kun päiväni ovat luetut. I'm waiting forward to it. "I still love you."

Joo haahaa naurakaa vaan. ): Nyt voin kirjottaa miten yleensä kirjotan.

Oikeesti, naurakaa vaan jos siltä saatana tuntuu. Freddie on mulle todella tärkee, vaikka onkin ollu kuolleena kohta 18-vuotta. Ja se on totta, että Freddien ääni on yks niistä harvoista asioista jotka pitää mut tällä hetkellä elossa. KELLÄÄN ei oo samanlaista ääntä kun Freddiellä. Ei kenelläkään. Miettikää nyt, mies on ollu kuolleena vajaat 20 vuotta eikä KUKAAN oo lähelläkään.

Oon aina tykänny Freddiestä. AINA. Vaikka en vielä tiedostanu SILLAIN QUEENin musiikkia pienenä, ennenkuin "vasta" 8-vuotiaana. Kuuntelin sitä kuitenkin, ja pidin. 8-vuotiaana tajusin pitäväni siitä PALJON. Joten vois sanoo, että oon ollu QUEENin fani 11(pian 12) vuotta, mutta kuunnellut koko ikäni. Muistan, kun Jukka anto mulle joskus alle kouluikäsenä kaks videota missä oli QUEENia. Toisella oli muistaakseni musavideoita ja sitten joku livekeikka, toisella oli dokumentti ja ..... jotain muuta. Ne kasetit on mul vielki mut ei oo mitää millä kattoo niitä. Kattelin niitä tosi usein jos olin kotona kipeenä. Muistan elävästi, kun näin unta QUEENin live-esiintymisestä. Harmi vaan että en koskaan tullu niitä näkemään. Onneks niitä on kuitenkin DVD:llä. :--)

Muistan kuinka pienenä jo mietin, että miks Freddien piti kuolla. Ja itkin, kun katoin niitä videoita. Itken edelleen, jos mietin Freddien kuolemaa ja samalla kuuntelen QUEENia tai Freddien soolobiisejä. Esim, kuten itkin tota tekstiä kirjottaessa ja kuuntelin samalla These Are The Days Of Our Lives - biisiä. Se loppu varsinkin, oh God. I still love you. NNNFGH.

Mutjoo ehkä kaikki tajus kuinka paljon Freddie mulle merkkaa joten jos vaan painun nukkuun kun huomenna on pitkä pv töissä. Tai siis tänään.

Vielä lopuksi;



Freddie, you're plain awesome.

Päivittelen kunnolla jahka jaksan.